Palkinnot

Tunnustuspalkinnot

Yhdistyksen tunnustuspalkintoja ovat Vuoden kulttuuriympäristöteko- ja Hurrikas -palkinto.

Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinto annetaan silloin, kun siihen on erityistä aihetta, kuitenkin enintään yksi vuodessa. Se on tarkoitettu annettavaksi ensisijaisesti yhteisöille. Palkinnon myöntämisen perusteena ovat erityisesti toimet, jotka ovat hyvänä esimerkkinä rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisesta vaalimisesta, ja joissa kulttuuriympäristö on erityisesti otettu huomioon. Palkinnon saajalle annetaan kunniakirja ja hallituksen päättämä muistoesine.

Hurrikas-palkinto annetaan joka toinen vuosi. Palkinto on tarkoitettu ensisijaisesti jaettavaksi luonnollisille henkilöille pääasiassa vanhan rakennuskannan vaalimisesta. Palkittavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa on esimerkillisesti otettu huomioon ja säilytetty rakennuksen olennaiset, sille tunnusomaiset piirteet. Palkinnon saajalle annetaan kunniakirja ja Hurrikas (kuva sääntöjen liitteenä).

 

Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinto

WP_000235

Palkinto on syntynyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden keskuudessa järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena. Voittaneen ehdotuksen suunnitteli Juho Saavalainen.
Teoksen muotokieli kutsuu mieleen Lapin suuret joet, vaarat ja tunturit. Näillä visuaalisilla elementeillä on haluttu liittää yhteen maantieteellisesti hyvin laaja sekä monimuotoinen alue.
Työssä on käytetty materiaaleina puuta, kiveä, kuparia, terästä sekä betonia. Valinnat kuvastavat rakennusmateriaaleja eri aikakausilta, menneestä nykyhetkeen ja aina tulevaisuuteen.
Palkinnon toteutti Lapin ammattiopisto. Palkinnon suunnittelun ja toteutuksen mahdollisti Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston myöntämä avustus.

Katso palkinnon saaneet


Hurrikaspalkin
to

40865643fcfc59fb9dfad447772030d8

Professori Erkki Salonen esitti 1976 ajatuksen, että sopiva palkintoesine rakennusperinneharrastuksen edistämiseksi olisi vanhaan Tornionjokilaakson perinteeseen liittyvä puuveistos ”hurrikas”. Sen esikuvana olevan veistoksen on kirjailija Ilmari Manninen ottanut talteen vuonna 1936 ja toimittanut Kansallismuseon kokoelmiin. Manninen on teoksessaan ”Pohjan pitkiltä periltä” vuodelta 1936 kirjoittanut seuraavasti:
”Kun kaukomatkalainen ensikertainen vieras, hurrikka, tuli taloon, veistettiin hänen käyntinsä kunniaksi puukuva, jota myös sanottiin hurrikkaaksi. Siihen leikattiin vieraan nimi ja kuva naulattiin asuinrakennuksen seinään räystään alle. ”

Hurrikas-sanasta kirjoitetaan Suoman perinneatlaassa seuraavaa: ”Pohjois-Suomessa ensikertalaisen karsikkoa on nimitetty hurrikkaaksi. Sana tarkoittaa ensikertalaista, aloittelijaa, uutta tulokasta, esim. työryhmän uutta jäsentä. Hurrikas perinne on ollut ilmeisen vakiintunutta ja käytöltään laaja-alaista. Hurrikas on tehty jopa ensikertaa taloon tulleelle vieraalle, kuten talon tyttären luo yöstelemään tulleelle pojalle. Ensikertalaisen pyynti- ja työkunnan jäsenen nimityksenä hurrikas on ollut tunettu ainakin jo keskiajalla.”

Katso palkinnot saaneet