Säännöt

LAPIN RAKENNUSPERINNE RY:N SÄÄNNÖT

Nimi ja kotipaikka

1 §
Yhdistyksen nimi on Lapin rakennusperinne ry. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toimialue Lapin maakunta. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Tarkoitus ja toiminta

2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Lapissa kokonaisvaltaisesti rakennetun ympäristön ja maiseman suojelua ja säilyttämistä sekä erityisesti vaikuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, rakenteiden ja näihin liittyvän kulttuurimaiseman säilymiseen.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– harjoittaa neuvonta- ja valistustoimintaa
– toimii Lapissa alansa asianharrastajien yhdyselimenä
– seuraa kuntien kaavoitusta ja muuta päätöksentekoa sekä antaa toimialaansa kuuluvia lausuntoja ja muita kannanottoja
– tekee esityksiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyttämiseksi ja niiden uusiokäytön edistämiseksi
– harjoittaa toimialaansa kuuluvaa julkaisutoimintaa
– antaa 16 §:ssä tarkoitettuja tunnustuspalkintoja yhteisöille ja luonnollisille henkilöille, jotka ovat toiminnallaan merkittävästi edistäneet yhdistyksen toiminnantarkoitusta

4 §
Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia sekä testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta, asianmukaisella luvalla panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Jäsenistö

5 §
Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä ja kunniajäseniä.
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla yhteisöt ja 15 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt. Yhteisöjäseniä voivat olla Lapin kunnat ja seurakunnat sekä sääntöjen 2 §:ssä mainitusta toiminnasta kiinnostuneet muut oikeuskelpoiset yhteisöt.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kunnan ja seurakunnan edustajalla on yhdistyksen kokouksessa viisi ääntä, muun yhteisön edustajalla kolme ääntä ja luonnollisella henkilöllä yksi ääni. Kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous. Kunniajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä.
Varsinaiset jäsenet maksavat vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 §
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen, joka on jättänyt täyttämättä jäsenvelvoitteensa.

Kokoukset

7 §
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään ennen kesäkuun loppua ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä. Lisäksi hallitus voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisten jäsenten äänimäärästä sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten vaatii. Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle lähettämällä kirje yhteisöjäsenille sekä sähköposti henkilöjäsenille. Lisäksi kokouksista on ilmoitettava niissä lehdissä, joista syyskokous päättää. Kokouskutsu on toimitettava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

8 §
Yhdistyksen kevätkokouksessa
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. vahvistetaan kokouksen työjärjestys
4. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilit sekä toiminnantarkastajan lausunto
5. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
6. käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä päivää ennen kokousta tai jotka hallitus haluaa kevätkokoukselle esittää.

9 §
Yhdistyksen syyskokouksessa
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
2. todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. vahvistetaan kokouksen työjärjestys
4. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
5. määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus
6. päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnan tarkastajan palkkiosta
7. hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
9. valitaan jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle
10. valitaan toiminnan tarkastaja ja hänelle yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa
11. päätetään yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta
12. käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai jotka hallitus haluaa syyskokoukselle esitellä

Hallitus

10 §
Yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5), mutta enintään kymmenen (10) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset hallituksen jäsenet ratkaistaan arvalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajalla ja kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi ääni.
Hallituksen on kokoonnuttava, kun vähintään kolme jäsentä sitä vaatii.
Yhdistyksen syyskokous voi kutsua hallitukseen enintään kaksi asiantuntijajäsentä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Asiantuntijajäsenillä ei ole äänioikeutta.

11 §
Hallituksen tehtävänä on
– toimia yhdistyslain mukaisena hallituksena
– kutsua yhdistyksen kokoukset koolle
– valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
– toteuttaa yhdistyksen kokouksien päätökset
– päättää yhdistyksen jäsenyyttä koskevien anomusten hyväksymisestä
– huolehtia yhteydenpidosta jäsen- ja yhteistyöjärjestöihin
– valmistella tarvittavat ohjesäännöt sekä esittää yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi
– asettaa tarvittaessa pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja määrätä niille puheenjohtaja sekä valvoa niiden työskentelyä
– ottaa palvelukseen yhdistyksen toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkionsa sekä
– valvoa ja tukea yhdistyksen toimihenkilöiden työtä
– päättää 16 §:ssä tarkoitettujen tunnustuspalkintojen myöntämisestä
Hallituksen tehtävänä on erityisesti pyrkiä löytämään keinoja yhdistyksen talouden ja tarkoitusperien tehokkaaksi toteuttamiseksi.

Osallistuminen kokouksiin muutoin kuin itse kokouksessa

12 §
Hallituksen jäsen voi osallistua hallituksen kokoukseen kokouksen aikana tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Henkilön osallistumisoikeus on tällöin varmistettava. Mikäli hallituksen jäsen aikoo osallistua kokoukseen edellä kerrotulla tavalla, hänen on siitä ilmoitettava hallituksen puheenjohtajalle tai yhdistyksen sihteerille viimeistään yhtä (1) vuorokautta ennen kokousta ja samalla ilmoitettava tapa, miten hän aikoo kokoukseen osallistua.

Nimenkirjoittajat

13 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen jäsen ja hallituksen valtuuttama henkilö, aina kaksi yhdessä.

Talous

14 §
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja ne on jätettävä toiminnan tarkastajalle tilivuotta seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Toiminnan tarkastajan on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen yhdistyksen kevätkokousta.

Kuntien yhdyshenkilöt

15 §
Yhdistyksen hallitus voi pyytää kutakin Lapin kuntaa nimeämään kaksi yhdyshenkilöä, jotka välittävät tietoja kunnan ja kuntalaisten sekä yhdistyksen välillä ja pyrkivät edistämään yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita kunnassa.

Tunnustuspalkinnot

16 §
Yhdistyksen tunnustuspalkintoja ovat Vuoden kulttuuriympäristöteko – ja Hurrikas – palkinto.
Vuoden kulttuuriympäristöteko – palkinto annetaan silloin, kun siihen on erityistä aihetta, kuitenkin enintään yksi vuodessa. Se on tarkoitettu annettavaksi ensisijaisesti yhteisöille. Palkinnon myöntämisen perusteena ovat erityisesti toimet, jotka ovat hyvänä esimerkkinä rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisesta vaalimisesta, ja joissa kulttuuriympäristö on erityisesti otettu huomioon. Palkinnon saajalle annetaan kunniakirja ja hallituksen päättämä muistoesine.

Hurrikas – palkinto annetaan joka toinen vuosi. Palkinto on tarkoitettu ensisijaisesti jaettavaksi luonnollisille henkilöille pääasiassa vanhan rakennuskannan vaalimisesta. Palkittavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa on esimerkillisesti otettu huomioon ja säilytetty rakennuksen olennaiset, sille tunnusomaiset piirteet. Palkinnon saajalle annetaan kunniakirja ja Hurrikas (kuva sääntöjen liitteenä).

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

17 §
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa, jossa muutosehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

18 §
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä täytyy olla vähintään kuukausi, ja ehdotuksen hyväksi tullakseen on saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

19 §
Yhdistyksen purkautuessa sen varat joutuvat kotiseututyötä edistävään tarkoitukseen sen mukaan kuin yhdistys viimeisessä kokouksessa päättää.

20 §
Nämä säännöt tulevat voimaan 1.1.2017 edellyttäen, että ne on sitä ennen merkitty yhdistysrekisteriin.