TOIMINTAKERTOMUS 2016
1. YLEISTÄ
Lapin rakennusperinne ry (ent. Lapin läänin rakennusperinne ry) on vuodesta 1974 lähtien toiminut Lapin rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman säilymisen hyväksi. Alkuvuosina perinteisen peräpohjalaisen rakennuskannan suojelu nähtiin tärkeäksi. Perinteistä hirsirakentamista tuotiin ansiokkaasti esille myös vuonna 1984 julkaistussa Lapin rakennusperintö -kirjassa, johon kootun aineiston inventointityössä keskityttiin sotaa edeltäneeseen aikaan. Myös jälleenrakennusaika on merkittävä osa lappilaista perinnettä, muun muassa joka toinen vuosi jaettavien Hurrikas-palkintojen joukossa alkaa olla sodanjälkeisen ajan rakennuksia. Jälleenrakennuksen perintö Lapissa -kirja julkistettiin yhdistyksen 30-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2004. Yhdistyksen nykyisestä toiminnasta merkittävän osan muodostavat erilaisiin kulttuuriympäristön säilymiseen ja kaavoitukseen liittyviin lausuntopyyntöihin vastaaminen sekä vuosittain Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin liittyvän tapahtuman järjestäminen.
Viime vuosina yhdistyksessä on nähty tärkeäksi nostaa esiin myös laaja-alaisempi kulttuuriympäristötyö. Tätä silmällä pitäen yhdistys julkisti vuonna 2014 Vuoden kulttuuriympäristöteko –palkinnon. Palkinto on tarkoitettu ensisijaisesti yhteisöille. Palkinnon myöntämisen perusteena ovat erityisesti toimet, jotka ovat hyvänä esimerkkinä rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisesta vaalimisesta, ja joissa kulttuuriympäristö on erityisesti otettu huomioon.
Yhdistys kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat kuluneen vuoden aikana antaneet tukensa toiminnallemme. Erityiskiitoksen saavat Kiinteistöyhtiö Itätuuli, Tornionlaakson maakuntamuseo, Lapin liitto ja Simon kunta, jotka tukivat taloudellisesti kokousjärjestelyjä vuoden 2016 aikana.
2. JÄSENET JA JÄSENMAKSUT
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat sääntöjen 5 §:n mukaan olla Lapin kunnat ja seurakunnat, yhdistyksen tarkoitusperistä kiinnostuneet muut oikeuskelpoiset yhteisöt sekä luonnolliset henkilöt. Vuonna 2016 yhdistyksen jäseninä oli jäsenmaksunsa maksaneet 14 kuntaa tai seurakuntaa, 11 yhteisöä tai yhtiötä ja 39 henkilöjäsentä.
Yhdistyksen jäsenmaksut olivat vuonna 2016 seuraavat: Kannatusjäsenet 20 €, yhteisöjäsenet 26 €, kunnat 2,5 snt/asukas, seurakunnat 1 snt/asukas ja yhtiöt 170 €.
Yhdistyksellä on seitsemän kunniajäsentä, jotka ovat toimineet pitkään ja ansiokkaasti Lapin rakennusperinteen vaalimisen hyväksi.
3. HALLINTO
3.1. Kevätkokous
Kevätkokous pidettiin 18.6.2016 Tornion Arpelassa. Kokouspaikkana oli Arpelan Kauppaosuuskunnan talo. Kokoukseen osallistui 12 henkilöä. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset 8 §:n asiat.
Arpelan Kauppaosuuskunnan talon yläkerran seurasali. (kuva Teija Ylimartimo)
3.2. Syyskokous
Syyskokous pidettiin Rovaniemellä 26.11.2016. Kokouspaikkana oli Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölässä. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset 9 §:n asiat ja hyväksyttiin muun muassa vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokoukseen osallistui 12 henkilöä.
Syyskokous Pöykkölässä. (kuva TY)
3.3. Hallitus
Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut kertomusvuoden aikana ympäristöneuvos Olavi Parpala. Yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessaan vuonna 2015 valitsema hallitus oli toimintakauden aikana seuraava:
HALLITUKSEN JÄSENET 2016 (toimikausi kaksi kalenterivuotta)
Puheenjohtaja:
Ympäristöneuvos Olavi Parpala Rovaniemi 2015–2016
Jäsenet:
Arkkitehti Tero Eloranta Kemi 2015–2016
FM Minna Heljala Tornio 2016–2017
Arkkitehti Riitta Lönnström Rovaniemi 2015–2016
FM Päivi Magga Sodankylä 2015–2016
Susanna Sandberg Keminmaa 2015–2016
Restaurointimestari Marko Korkeasalo Rovaniemi 2016–2017
Arkkitehti Riitta Vallin Kemi 2016–2017
Arkkit. yo Hanna Pöysälä Rovaniemi 2016–2017
Toimitusjohtaja Tuomo Svanberg Kemi 2015–2016
Rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki Salla 2016–2017
Asiantuntijajäsenet:
FM Tiina Elo Rovaniemi 2015–2016
Arkkitehti Jarmo Lokio Tornio 2016–2017
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. 4.4. Kiinteistö Oy Itätuulen toimitiloissa Kemissä, 15.8. Tornionlaakson maakuntamuseolla Torniossa ja 26.11. Rovaniemellä.
Yhdistyksen sihteerinä vuonna 2016 on toiminut Teija Ylimartimo, ja yhdistyksen kirjanpidosta on huolehtinut tilintarkastaja Anne Kurtti tilitoimisto Balance Systems Oy:stä Kemistä.
3.4. Toiminnantarkastajat
Valtuuston vuoden 2015 syyskokouksen valitsemana toiminnantarkastajana toimi kertomusvuonna ekonomi Reijo Anttila ja varatoiminnantarkastajana toimitsija Jarmo Alatarvas.
4. YHDYSHENKILÖT
Yhdistyksen toiminnassa välttämätöntä paikallistuntemusta ja yhteydenpitoa varten on luotu yhdyshenkilöverkosto, johon kussakin kunnassa kuuluu 1–3 asianharrastajaa. Yhdyshenkilöverkosto päivitettiin pitkästä aikaa vuonna 2013, mutta kaikki kunnat eivät pyynnöstä huolimatta ole nimenneet yhdyshenkilöään yhdistykselle. Toimintavuoden aikana yhdyshenkilöinä ovat olleet seuraavat henkilöt:
Enontekiön kunta –
Inarin kunta –
Kemijärven kaupunki kaupungin geodeetti Tapio Pöyliö
Kemin kaupunki Riitta Vallin & Hannu Paakkolanvaara
Keminmaan kunta kunnaninsinööri Susanna Sandberg & valt. jäsen Erkki Alatalo
Kittilän kunta –
Kolarin kunta valt. jäsen Paula Ajanki & rakennustarkastaja Pentti Möykkönen
Muonion kunta kirjastonjohtaja Elli Kangosjärvi
Pelkosenniemen kunta valt. jäsen Kaisu Siika-aho
Posion kunta rakennusmestari Jorma Varanka
Ranuan kunta rakennustarkastaja Risto Niemelä
Rovaniemen kaupunki valt. jäsen Jarmo Törmänen
Tervolan kunta valt. jäsen Heikki Hepoaho & tekninen johtaja Virpi Mäki-Iso
Tornion kaupunki –
Sallan kunta rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki
Savukosken kunta kulttuurisihteeri Marja Ekdahl
Sodankylän kunta –
Simon kunta valt. jäsen Tapani Kuusela
Utsjoen kunta –
Ylitornion kunta –
Kemijoki Oy Raimo Kaikkonen
Sodankylä-seura Matti Yli-Tepsa
5. TOIMINTA
5.1. Tunnustuspalkinnot
Vuonna 2016 jaettiin Hurrikaat sekä Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinto.
HURRIKKAAT
ARPELAN KAUPPAOSUUSKUNNAN TALO, TORNIO Arpelan kotiseutuyhdistys ry Vuonna 1930 valmistunut Arpelan Osto- ja Myyntiosuuskunnan talo sijaitsee Arpelan kyläkeskuksessa keskeisellä paikalla. Rakennuksessa toimivat aikoinaan myös Arpelan osuuskassa ja yläkerrassa Arpelan rauhanyhdistys. Hirsirunkoisen ja mansardikattoisen rakennuksen suunnitteli Kalle Korkeamaa. Rakennusta on jatkettu 1930-luvulla. Rakennuksessa toimi kauppa 1980-luvulle asti. Arpelan kotiseutuyhdistys on kunnostanut kauppaosuuskunnan taloa vuodesta 2005 Suomen Kotiseutuliiton myöntämän korjausavustuksen tuella.
ARVONEN, PELKOSENNIEMI Hannele ja Olavi Pokka Arvosen pihapiiri sijaitsee Pelkosenniemen Arvospuolella, Kemijokivarren valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Arvosen päärakennuksen on tiettävästi rakentanut kansanparantaja Johan Arvola vuonna 1855. Rakennuksessa on pirtti ja kamaripää, jonka hirret ovat mahdollisesti pirttiä vanhemmat. Rakennuksen edessä on ollut kaksikerroksinen kuisti 1930-luvulta lähtien ja koristeelliset 6-ruutuiset ikkunat ovat 1900-luvun alusta. Peltojen ympäröimässä pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi navetta/sauna- ja kesäpuoli/liiterirakennukset. Päärakennus autioitui 1980-luvun alkupuolella ja oli päässyt jo huonoon kuntoon. Rakennus on kunnostettu suunnitelmallisesti restauroinnin periaatteita noudattaen, alkuperäisen kaltaisia tai niitä vastaavia materiaaleja ja menetelmiä käyttäen.
LAMPINEN, ROVANIEMI Jouni ja Helena Laukkanen Lampisen pihapiiri sijaitsee Rovaniemen Sinetässä. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennetun päärakennuksen lisäksi navetta ja varastorakennus. Päärakennuksessa on pirtti ja kaksi kamaria, edessä koristeellinen kaksikerroksinen kuisti. Rakennuksessa on asuttu vakituisesti viimeksi 1970-luvulla. Rakennus on kunnostettu suunnitelmallisesti restauroinnin periaatteita noudattaen, alkuperäisen kaltaisia tai niitä vastaavia materiaaleja ja menetelmiä käyttäen.
Kauppaosuuskunta, Arvonen ja Lampinen
VUODEN KULTTUURIYMPÄRISTÖTEKO -PALKINTO
SIMON MAISEMANHOITOALUE Simon kunta Simonkylän kyläyhdistys ry Simoniemi-Viantien kyläyhdistys ry Simonkylän maa- ja kotitalousseura ry
Simonkylän – Simoniemen – Viantien alue on Lapin oloissa kulttuuriympäristöltään rikas ja valtakunnallisestikin merkittävä. Simonkylän ja Simoniemen kylät sisältyvät valtioneuvoston päätökseen (1995) ”valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista”. Niin ikään Simonkylän ja Simoniemen kyläasutukset sisältyvät valtioneuvoston päätökseen (2009) ”valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä”. Alueen kulttuuriympäristön vaalimiseksi sekä kunta että eri yhdistykset ovat tehneet töitä. Kunta on hyväksynyt vuonna 2003 alueelle oikeusvaikutteisen yleiskaavan, jossa kulttuuriympäristön vaaliminen on otettu erityisen hyvin huomioon. Kunta on ollut mukana Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämissä hankkeissa, joissa on inventoitu kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja inventoinnin pohjalta laadittu Simon kulttuuriympäristöohjelma.
Samanaikaisesti kulttuuriympäristöohjelman laatimisen kanssa, Simonkylän maa- ja kotitalousseuran aloitteesta, käynnistettiin Simonkylän- ja Simoniemen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelman laatimisesta vastasi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteistyössä kyläläisten ja kunnan kanssa. Kyläyhdistysten ja kyläläisten panos suunnitelman laatimisessa on ollut merkittävä. Suunnitelma valmistui vuonna 2014. Kyläyhdistysten aloitteesta, jota kunnanhallitus on puoltanut, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt vuonna 2014 ympäristöministeriölle aloitteen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta. Ympäristöministeriö teki perustamispäätöksen neljännen valtakunnallisesti merkittävän maisemanhoitoalueen perustamisesta 30.11.2015. Päätökseen sisältyy suositukset maisemanhoitoalueen olennaisten piirteiden säilyttämiseksi.
Lapin rakennusperinneyhdistys haluaa palkinnollaan antaa tunnustusta tähänastisesta työstä ja kannustaa kyläläisiä, kyläyhdistyksiä ja kuntaa jatkossakin vaalimaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöään.
Simojoensuu (kuva TY)
5.2. Retket
Lapin rakennusperinne ry teki perinteisen retkensä kevätkokouksen yhteydessä Tornion Arpelaan, jossa tutustuttiin Arpelan kotiseutuyhdistyksen kunnostamaan entiseen Kauppaosuuskunnan taloon. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Aho esitteli taloa ja sen kunnostusprojektia. Kokouksen päätteeksi tutustuttiin Arpelan kylään kiertoajelulla kotiseutuyhdistyksen omistaman 76 vuotta vanhan linja-auton kyydissä. Vuoden 1940 Sisu SB-10 on liikennöitsijä Pentti Nurmisen perikunnan lahjoittama ja se on entisöity puulattioita myöten.
Entinen P. Nurminen Ky:n Sisu SB-10 Kauppaosuuskunnan talon pihalla (kuva Riitta Lönnström)
Syyskokouksen yhteydessä kokousväki pääsi tutustumaan Pöykkölän päärakennukseen Rovaniemellä.
5.3. Euroopan kulttuuriympäristöpäivä
Vuoden 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana oli ”Porukan paikat, yhteiset ympäristöt”. Yhdistys osallistui päiviin järjestämällä juhlan 10.9.2016 Simon Palohovissa.
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄ 2016 ”Porukan paikat, yhteiset ympäristöt” 10.9.2016 klo 13 Palohovi Palohovintie 7, Simo
OHJELMA
Euroopan kulttuuriympäristöpäivä 2016 Olavi Parpala, Lapin rakennusperinne ry
Musiikkia Juhani Miettunen
Muisteluksia Palonhovin historiasta ja tapahtumista Heino Kylmälä, ent. Simoniemen nuorisoseuran esimies
Simoniemen kylätarina Kyllikki Johansson
Kahvi
Musiikkia Juhani Miettunen
Kansalaisten ja yhdistysten mahdollisuus vaikuttaa ympäristönsä kehittämiseen lainsäädännön muuttuessa Matti Vatilo, Ympäristöministeriö
Kunnostetaan yhdessä Marko Korkeasalo, Lapin rakennusperinne ry
Tunnustuspalkintojen jakaminen Lapin rakennusperinne ry Hurrikkaat Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinto palkinnonsaajien mahdolliset puheenvuorot muut huomionosoitukset
Kulttuuriympäristön merkitys Simon kunnalle ja kulttuuriympäristön tulevaisuus Vivi Marttila, Simon kunta
Maakuntalaulu
5.4. Standaari
Vuonna 2016 yhdistyksen standaarit myönnettiin 60-vuotta täyttäneelle hallituksen jäsenelle Riitta Lönnströmille sekä yhdistyksen pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Kiinteistöyhtiö Itätuulelle. Riitta on ollut aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa vuosikymmeniä ja hallituksessakin pitkään. Itätuuli Oy on tukenut yhdistysten kokoustoimintaa vuosien ajan sekä edistänyt kemiläisen rakennuskulttuurin säilymistä. Standaarit jaettiin 10.9.2016 Simossa Euroopan kulttuuriympäristöpäivän juhlassa.
5.5. Avustukset
Yhdistyksen kokouskuluihin ovat osallistuneet vuonna 2016 Kiinteistö Oy Itätuuli, Tornionlaakson maakuntamuseo, Lapin liitto ja Simon kunta.
5.6. Muu toiminta
Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat osallistuneet vuonna 2016 seuraaviin tapahtumiin:
Riitta Lönnström ja Minna Heljala ovat osallistuneet Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois-Suomessa -hankkeen tapaamiseen 10.6.2016. Minna Heljala alusti hankkeen seminaarissa Luostolla 15.16.11.2016. Luoston seminaariin osallistui myös Marko Korkeasalo.
Marko Korkeasalo ja Päivi Magga ovat jäseninä Lapin maisemanhoidon teemaryhmässä ja Marko Simon maisemanhoitotoimikunnassa.
Riitta, Päivi ja Marko ovat osallistuneet 7.-8.9.2016 MRL-päiville.
Minna ja Riitta ovat osallistuneet Maisemat ruotuun -hankkeen ohjausryhmän kokoukseen 16.3.2016.